30. heinäkuuta 2014

Sämpylät

Itse leivoitut sämpylät ovat vastustamattomia lämpöisinä, hetki uunista oton jälkeen. Kaveriksi käy niin tuorejuusto, tavallinen margariini kuin vaikka juusto.
Pehmeiden ja ilmavien sämpylöiden salaisuudeksi olen todennut kunnon vaivaamisen ja sen, että jättää taikinan melko löysäksi. Itsellä paras taikina on sellainen, joka irtoaa kupin reunoista, mutta tarttuu vielä hiukan käteen kiinni. Eli olkaa varovaisia ja tarkkoja jauhojen lisäämisen ja alustamisen kanssa.
Ohje ja kuva (tällä kertaa valitettavasti näin, koska oma rakas Canonin digikamerani on muuton takia eri osoitteessa kuin minä) on otettu k-ruoka.fi:stä.
Ainekset  12-15 sämpylään
1/2 l vettä tai maitoa
1 ps (11 g) kuivahiivaa
9-11 dl sämpyläjauhoja tai vehnäjauhoja
2 rkl juoksevaa hunajaa tai siirappia
1 tl suolaa
1/2 dl öljyä

Lämmitä valitsemasi neste 42-asteiseksi eli hiukan kädenlämpöistä lämpöisemmäksi. Sekoita kuivahiiva n. desiin jauhoja ja lisää taikinaan hunajan/siirapin ja suolan kanssa. Alusta taikinaa vähitellen jauhoilla ja lisää loppuvaiheessa öljy. Jätä taikina tarpeeksi pehmeäksi. Anna kohota n. puolisen tuntia vedottomassa paikassa, esim. mikrossa (älä kuitenkaan laita mikroa päälle).
Kun taikina on kohonnut, leivo siitä n. puolen metrin mittainen pötkö ja jaa se 12-15 osaan. Kohota pellillä hyvin (sämpylät ovat valmiita paistoon, kun niihin kevyesti painettu kolo kohoaa takaisin ylös) ja paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 10 minuuttia. Sämpylät ovat kypsiä, kun ne ovat ottaneet väriä sekä päälli- että alapuolelta ja pohjasta koputettaessa sämpylä hiukan "kumisee". 

28. heinäkuuta 2014

Matka alkaa

Beth Revis, Across the Universe-trilogia, osa 1

Matka alkaa-kirjaa aloitellessani olin erittäin epäileväinen, että sopiiko tämä kirja makuuni.
Jo takakannen teksti antoi sen kuvan, että kirja on scifiä, jonka kovin suuri fani en ole, mutta silti tarina pääsi yllättämään:
"Hyinen matka kohti tuntematonta alkaa. Avaruusalus Varjelus lähtee viemään tiedemiehistä ja asiantuntijoista koostuvaa retkikuntaa kohti kaukaista planeettaa. Mukana aluksella ovat myös 350 vuodeksi syväjäädytetyt Amy ja hänen vanhempansa.
17-vuotias Seuraaja on asunut Varjeluksella koko ikänsä ja hänelle Aurinko-Maa on vain kaukaista historiaa. Kun Seuraaja valmistautuu tulevaan tehtäväänsä aluksen johtajana, hän löytää alukseen kätketyt ihmiset - ja punatukkaisen Amyn.
Kun Amy herää 50 vuotta liian aikaisin, niin selviää, että myös muiden syväjäädytettyjen henki on uhattuna."

Minulla on tästä kirjasta enemmän huonoa kuin hyvää sanottavaa (kuten voitte päätellä siitä, ettei scifi ole lempityylilajejani). Joten aloitetaan risuista. Alku on mielestäni sekava ja hämmentävä, tarinaan ei mistään tahdo päästä sisään. Pikkuhiljaa se kuitenkin alkaa kehkeytyä ja jossain vaiheessa pääsin jotenkin kyytiin mukaan.
Kirjoitusvirheitä on suomentajalla lipsahtanut muutama mukaan ja joissakin kohdissa teksti on hiukan vaikeaselkoista. Kerrontakin on melko vaisua, eikä kuvailua juuri ole, mitä jäin kaipamaan suuresti.
Vaikka tarinassa on paljon yllättäviäkin juonenkäänteitä, on kuitenkin itse kirjaa käsittelevän ongelman ratkaisu mielestäni liian yksinkertainen ja sen pystyi päättelemään/arvaamaan helposti, mikä laskee kirjan mielenkiintoisuutta ja jännittävyyttä.
Todennäköisesti ainoaksi hyväksi puoleksi mielestäni osoittautui kirjailijan hyvä taito jäsentää luvut sopivan mittaisiksi. Mutta onhan sekin jo jotain.
Across the Universumin ensimmäiselle osalle annan tähtiä kaksi viidestä.

26. heinäkuuta 2014

Kaivattu

Sara Shepard, Valehtelevat viettelijät 1

Kaivattu tarttui käteeni oikeastaan vahingossa, valitsin sen kesätyöpaikkani kirjastosta paremman puutteessa. Ja sain yllättyä erittäin positiivisesti.

Kaivattu on Valehtelevat viettelijät-sarjan avausosa ja toivon, että kirjan takakansi kertoo teille juonta tarpeeksi, jotten paljasta sitä liian tarkasti (laita kommenttia, jos haluat seuraavassa postauksessa minun itseni kirjoittaman tarkemman juonikaavion):
"Älä koskaan luota tyttöön, jolla on ruma salaisuus. Jokaisella meistä on jotain salattavaa - etenkin näillä neljällä tytöllä: Spencer, Aria, Hanna ja Emily.
Heillä jokaisella on omat pikku salaisuutensa, mutta tyttöjä yhdistää yksi asia, jonka he kaikki ovat vannoneet pitävänsä salassa hautaan asti. Salaisuus, joka sai alkunsa sinä päivänä, kun heidän ystävänsä Alison katosi.
Mistäkö minä sen tiedän? Minä tiedän kaiken heidän valheistaan. Ja arvaa mitä? Aion paljastaa kaiken.
- A"

Ensimmäinen ajatukseni kirjaa lukiessani oli, että tämä on erilainen. Se on erilainen, mitä olen lukenut ja mitä yleensä luen, se on erilainen, mitä sen kuvittelin olevan, vaikka kirjan henkilöt ovat kuin tästä päivästä otettuja.
Kirja tempasi minut heti mukaansa ja se oli ahmittava melkein siltä istumalta. Myös eräs piirre, jota itse pidän tärkeänä, saattoi auttaa. Mielestäni jo se, miten luvut on rakennettu kertoo siitä, onko kirja hyvä. Ja Kaivatun luvut on rakennettu hyvin. Ne ovat tarpeeksi lyhyet, joten lukemiseen ei tylsisty, jos ajattelee, että lukee luvun kerrallaan, eikä lopeta tarinan lukua kesken luvun. Myös teksti on käännetty sujuvasti ja kerronta on melko yksityiskohtaista. Toisaalta tähän kirjaan ei välttämättä olisi sopinut kovin tarkka yksityiskohtien kuvailu.
Ainoa miinus tulee tarinan oudosta lopetuksesta. Mielestäni kirja loppuu väärässä kohdassa. Tarinaa olisi voitu jatkaa vielä hiukan eteenpäin tai lopettaa aikaisemmin.
Arvosanaksi Kaivatulle annan neljä tähteä viidestä.